Kirjoitukset

Kansainvälinen artikkeli julkaistu: psykoottisten ihmisten uskonnon- ja mielipiteenvapaus valmiusteorian näkökulmasta

People with psychotic delusions have been mostly ignored when the freedom of belief and opinion is discussed. In this article, a view of freedom of belief and opinion based on the capabilities approach is presented, and I discuss what aspects are relevant and how these human rights can be promoted in cases of people with psychotic disorder. It is argued that although psychotic disorder may weaken many capabilities of thought and belief, it may also impart some meaningful abilities to the individual. Unbalanced power structures and nursing cultures that ignore existential considerations as well as stigmatization may weaken the person’s freedom of belief and opinion. However, this freedom can be promoted in psychiatric care through the arrangements needed for practicing religion and discussing politics, issuing appropriate medication, helping in decision-making, individualistic care and service user involvement. Further, promoting participation in civil society and the community at large as well as coworking with religious and ideological communities may promote freedom of belief and opinion more widely in society. The challenges involved with the relationships between juridical and ethical rights in the capabilities approach are discussed at the end of the article.

Haluatko lukea koko artikkelin? 50 ensimmäistä pääsee lukemaan koko artikkelin ilmaiseksi seuraavan linkin takaa:

Communicating Schizophrenia?

Mielioikeudet.net julkaisee Markus Hervan vuonna 2011 Norjan Bergenissä Historicisation-kesäkoulussa pitämän esitelmän, jonka otsikko on Communicating Schizophrenia?


Communicating Schizophrenia?

Historicisation (Bergen 24-26 August 2011)

A summer course for PhD students arranged by NordForsk

Markus Herva

Abstract:

How to define schizophrenia? – It has to do with labeling (diagnosis/stigma). Labeling happens in interaction (communication). When a diagnosis is given, the person in question is given a label. From this on, she is called ‘a schizophrenic’. But this all happens in interaction. Interaction is between the patient and the doctor. What happens between them, I call “communication”.

Introduction.

How to define schizophrenia? – It has to do with labeling (diagnosis/stigma). Labeling happens in interaction (communication).

When a diagnosis is given, the person in question is given a label. From this on, she is called ‘a schizophrenic’. But this all happens in interaction. Interaction is between the patient and the doctor. What happens between them, I call “communication”.

Sometimes this communication does not take place in a proper way. Whether it is actually proper, is at most of the times evaluated by the doctor; that this is so, is due to the asymmetric relation between the doctor and the patient. To the extent, that ‘the schizophrenic’ is often either considered to communicate poorly (badly), or not at all. Jatka lukemista ”Communicating Schizophrenia?”

Robert Whitaker: Psykoosilääke kutistaa aivoja ja aiheuttaa vieroitusoireita

Tiedejournalisti Robert Whitaker haastaa lääkkeisiin perustuvan psykoosien nykyhoidon, jossa lääkkeiden vahingollisuutta ei oteta riittävän vakavasti. Pitäisikö potilaiden saada tukea psykoosilääkkeiden käytön lopettamiseen?

Kirjoittaja: Markus Herva – Editoija: Mari Stenlund

Kriittisyys psykoosilääkkeitä kohtaan ei ole uusi asia. ”Jokaisen kroonisen avohoidossa olevan skitsofreenikon, joka käyttää antipsykoottista lääkitystä, tulisi saa mahdollisuus kokeilla lääkkeettömyyttä”, sanoi Jonathan Cole vuonna 1977. Cole oli toiminut psykofarmakologisen osaston johtajana NIMH:issä (National Institute of Mental Health eli Yhdysvaltain kansallinen mielenterveysinstituutti).

Yhdysvalloissa oli pitkään vallalla dopamiinihypoteesina tunnettu käsitys, jonka mukaan skitsofrenian ja muidenkin psykoosien syynä oli dopamiinisynapsien yliaktiivisuus. McGillin yliopiston tutkijat tulivat vuonna 1980 siihen tulokseen, että itse asiassa psykoosilääkitys saattoi herkistää aivoja dopamiinille muun muassa siksi, että dopamiinireseptoreita tulee lisää lääkkeitten käytön myötä. Aivot sopeutuivat lääkitykseen ja sopeutumisen myötä syntyneet muutokset aiheuttivat relapsiherkkyyttä, jos potilas yritti lopettaa lääkityksen. Näin psykoosioireiden uusiutumiselle lopettamisvaiheessa löytyi biologinen syy. Dopamiinihypoteesin näkökulmasta tulos oli kiistanalainen, mutta myös hälyttävä. Lääketiede kun ei saa tehdä sairaaksi. Jatka lukemista ”Robert Whitaker: Psykoosilääke kutistaa aivoja ja aiheuttaa vieroitusoireita”

Aivot ja arvosidonnaisuus

Mielenterveydenhäiriöt ovat arvosidonnaisia asioita, vaikka niihin liittyisikin poikkeamia aivoissa. Varsinainen päätös siitä, mikä on tervettä ja mikä sairasta ja mikä on kuntoutumisessa oleellista, tehdään arvosidonnaisesti. Arvosidonnaisuus ei ole ongelma, mutta se on syytä tiedostaa.

Lue Mari Stenlundin kirjoitus sosiaalietiikka.fistä: http://blogs.helsinki.fi/socialethics/2016/03/14/aivot-ja-arvosidonnaisuus/

Psykiatriassa pärskähtelee ihmisyyden potentiaaleja

Turun Sanomat uutisoi 18. helmikuuta väkivallasta ja laiminlyönneistä vanhuspsykiatrian suljetulla G1-osastolla Turun kaupunginsairaalassa. Tapahtumat kertovat järkyttävällä tavalla ihmisyydestä – siitä, millaisia me olemme. Sen lisäksi, että kykenemme toisten huomioon ottamiseen ja haluamme tehdä maailmasta paremman paikan, meissä on potentiaalia myös välinpitämättömyyteen, järjettömyyteen ja väkivaltaisuuteen.
Lue Mari Stenlundin kirjoitus Bioetiikan instituutin sivuilta: http://www.bioetiikka.fi/?p=539