Kirjoitukset

Uskonnon- ja mielipiteenvapauden sisäisen ulottuvuuden uudelleenmäärittelyä – kansainvälinen artikkeli julkaistu

Human Rights Review -lehti on julkaissut uskonnon- ja mielipiteenvapauden sisäisen ulottuvuuden uudelleenmäärittelyä käsittelevän artikkelin, jonka ovat kirjoittaneet teologian tohtorit Mari Stenlund ja Pamela Slotte.

Artikkelin otsikko on Forum Internum Revisited: Considering the Absolute Core of Freedom of Belief and Opinion in Terms of Negative Liberty, Authenticity, and Capability. Artikkelin englanninkielinen tiivistelmä on tässä:

Human rights theory generally conceptualizes freedom of thought, conscience, religion, and belief as well as freedom of opinion and expression, as offering absolute protection in what is called the forum internum. At a minimum, this is taken to mean the right to maintain thoughts in one’s own mind, whatever they may be and independently of how others may feel about them. However, if we adopt this stance, it seems to imply that there exists an absolute right to hold psychotic delusions. This article takes the position that this conclusion is ethically problematic from the perspective of psychiatric treatment and the rights of persons with psychosis. The article reflects on this particular challenge and sets forth an understanding of freedom in the forum internum that might apply to situations where for various reasons it is not, necessarily accurate to maintain that persons have an absolute right to their own thoughts. For the purpose of proposing such an understanding, the article engages with current debates within human rights theory and political philosophy and analyzes discussions about psychotic delusions and the way in which involuntary treatment is justified. Based on this analysis, this article in turn conceptualizes freedom in the forum internum as ‘negative liberty’, ‘authenticity’, and ‘capability’. This article suggests that when forum internum is redefined as encompassing a right to certain internal capabilities, the right remains meaningful for persons with psychotic delusions as well.

https://link.springer.com/article/10.1007/s12142-018-0512-8?wt_mc=Internal.Event.1.SEM.ArticleAuthorOnlineFirst

Paranoidisesta skitsofreniasta

Mielioikeudet.net julkaisee yhden verkoston jäsenen näkemyksen siitä, mistä paranoidisessa skitsofreniassa on kyse. Palaute: anna.mari.stenlund@gmail.com.

Paranoidisesta skitsofreniasta

Skitsofrenian paranoidisessa alaluokassa on olennaisesti kyse siitä, että perusterve ihminen alkaa oireilla aiheettoman psykiatrisen hoidon uhasta, sillä perusteella miten huonoksi hoito yleisesti tunnetaan. Usein tähän diagnoosiin liittyvä epäluuloisuus on jäsentymätöntä, mutta toisinaan se kohdistuu juuri sinne minne kuuluisikin, eli psykiatrian harjoittajiin – siitä huolimatta että he toisinaan nimenomaan kehottavat olemaan etsimättä syyllisiä sairastumiseen ja kieltävät ja sulkevat korvansa potilasta lähimpänä olevien huolelta ja tosiasialliselta ymmärrykseltä tapahtumista. Ymmärryksen kieltäminen on mennyt siihen pisteeseen, että psykiatrit ovat aikanaan väittäneet potilaiden äideillä olevan merkittävän roolin sairauden synnyssä. Todellisuudessa kyse on tietysti ollut siitä, että potilaiden äidit ovat nähneet, mistä on kyse ja tämä on ollut psykiatreista kieltäymystä herättävän kiusallista ja ovat sitä havaintoa peitelleet.

Paranoidinen skitsofrenia on niin suuri tragedia, että Jumalakin puuttuu siihen toisinaan. Jatka lukemista ”Paranoidisesta skitsofreniasta”

Oppirakennelma, joka ei aina johda hyvään

Mielioikeudet.net julkaisee yhden verkoston jäsenen kirjoituksen, jossa kuvataan, miten suuri merkitys ammattiauttajien tulkinnoilla ja niihin perustuvilla päätöksillä on psykiatristen palveluiden käyttäjän elämän kannalta.

Oppirakennelma, joka ei aina johda hyvään

Elämässä, jossa ihminen olisi valmis vain olemaan, pärjäämään näin ja sietämään omaa tilaansa, hän kuitenkin saattaa luisua järjestelmän jalkoihin, kontrolliin, päätösten alle ja sen myötä vaikeuteen. Ihminen voi päätyä vankeuteen, jossa hän on vapaaehtoisesti, mutta joka on lukittu. Tässä vankeudessa varsinaiseksi ongelmaksi muodostuu ympäristö, ja tuo ongelma vaikuttaa niinkin lähellä kuin omassa elimistössä. Jatka lukemista ”Oppirakennelma, joka ei aina johda hyvään”

Uskonnon- ja mielipiteenvapautta käsittelevä työpaja 16.12.2017

Tarpeenmukainen hoito ry:n (TaHo ry) järjesti 16.12.2017 työpajan, jonka aiheena oli uskonnon- ja mielipiteenvapaus psykiatrisessa hoidossa. Alustamassa aiheesta olivat Mari Stenlund ja Antti-Pekka Känsälä.

TaHo ry:n tilaisuudessa alustivat Antti-Pekka Känsälä ja Mari Stenlund. Työpajaan osallistui kymmenkunta ihmistä.

Uskonnolliset menetelmät ja lähtökohdat suomalaisessa mielenterveystyössä

Diakonian tutkimus -aikakauskirjan numerossa 2/2017 on julkaistu Mari Stenlundin yhdessä mielenterveyden kokemusasiantuntijoiden konsulttiryhmän kanssa kirjoittama artikkeli, jonka otsikko on Uskonnolliset menetelmät ja lähtökohdat suomalaisessa mielenterveystyössä.

Jatka lukemista ”Uskonnolliset menetelmät ja lähtökohdat suomalaisessa mielenterveystyössä”

Pakkovalta mietityttää

Mielioikeudet.net julkaisee yhden verkoston jäsenen kirjoituksen. Palaute: mari.stenlund@helsinki.fi


Pakkovalta mietityttää

Hän ei oikein tiedä, ketä pommittaisi kysymyksillä ja näkökulmilla. Hän kuitenkin haluaisi kysyä ihmisiltä vinkkejä, sillä hän ei tiedä, mitä voi tehdä, jos hän vastaisuudessakin joutuu terveydenhuollon pakkolääkintään. Suuret lääkeannokset aiheuttavat hänelle hallitsematonta ja jopa väkivaltaista käytöstä, niin hän kokee. Mutta mikään avunpyyntö tämä ei ole. Jatka lukemista ”Pakkovalta mietityttää”

Ei pakkohoitoa, kiitos!

Mielioikeudet.net julkaisee verkoston jäsenen kirjoituksen, jossa ehdotetaan, että psykiatrisesta pakkohoidosta pitäisi voida kieltäytyä laatimalla asiaa koskeva hoitotahto.


Ei pakkohoitoa, kiitos!

Haluaisitko itse tehdä terveydenhuoltoon hoitotahdon, jossa ilmaiset, ettet halua itseäsi hoidettavan psykiatrisin menetelmin, koskaan, missään tilanteessa?

Miksi tällainen ajatus ei edes tule helposti mieleen? Puhutaanhan jopa pakkohoidosta, vakavasti häiriintyneiden yhteydessä.

Vireillä on lakimuutoksia, joilla helpotettaisiin aikuisten ihmisten saamista pakkohoitoon.

Psykiatrian uhri saattaa kuitenkin katsoa asiaa toiselta kantilta. Jatka lukemista ”Ei pakkohoitoa, kiitos!”

Mielenterveyspalvelujen käyttäjien ajatuksenvapautta käsittelevä artikkeli julkaistu

Journal of Medical Ethics -lehti on julkaissut Mari Stenlundin artikkelin Promoting the freedom of thought of mental health service users: Nussbaum’s capabilities approach meets values-based practice. 

Artikkelissa selvitetään, miten mielenterveyspalvelujen käyttäjien ajatuksenvapautta voitaisiin suojella ja edistää yhdistämällä Martha Nussbaumin valmiusteorian ideoita arvoperusteisen psykiatriseen hoitokäytäntöön. Artikkeli on englanninkielinen ja linkki siihen löytyy täältä. Jos haluat artikkelista ilmaiseksi käyttöösi pdf-version, pyydä sitä Marilta (mari.stenlund@helsinki.fi).

Millainen hoidon järjestäjän tulisi olla toiminnassaan

Mielioikeudet.net-sivusto julkaisee yhden verkoston jäsenen ajatuksia siitä, millaista on mielekäs ja inhimillinen mielenterveydenhoito.


Millainen hoidon järjestäjän tulisi olla toiminnassaan

Hyvään mielenterveyden hoitoon pätee sama kuin yleensäkin ihmisten välisiin suhteisiin. Emme halua huonojen suhteiden ikäviä piirteitä: kaikki vähättelevä ja negatiivinen viittailu pitäisi olla poissa kuvioista.

Tarvitaan asiallista kuuntelua myös sielun ilmeellä. Asiakas aistii henkilökunnan sielun ilmeen ja ajatukset, vaikka he eivät sanoisi niitä ääneen.

Asiakkaat haluavat olla palveltuja, kunnioitettuja, osallisia, arvostettuja, huomioituja ja välitettyjä. Ei pidä hyysätä ja huolehtia liikaa, vaan välittäminen on osa toimintaa.

Ei myöskään tulisi olla keskinäistä reviirijakoa, kuten jakoa noihin ja meihin. Hoidon järjestäjien tulisi olla aidosti mukana ja tarvittaessa sanoa ja kyetä ottamaan vaikeatkin asiat puheeksi sopivasti. Jatka lukemista ”Millainen hoidon järjestäjän tulisi olla toiminnassaan”

Sielunhoitoterapian asema terapian kentällä ja evankelis-luterilaisessa kirkossa

Mari Stenlundin kirjoitus Sielunhoitoterapian asema terapian kentällä ja  evankelis-luterilaisessa kirkossa on julkaistu Diakonian tutkimus -aikakauskirjan numerossa 1/2017. Kirjoitus on osa laajempaa artikkelia, jonka kirjoittamisprosessissa on ollut mukana mielenterveyden kokemusasiantuntijoita. Lehti on vapaasti luettavissa täältä (Marin kirjoitus alkaa sivulta 54).