Vapaa mieli -kirja julkaistu

Mikkeliläinen sosiaalieetikko ja teologian tohtori Mari Stenlund on selvittänyt vuosien ajan yhdessä mielenterveyden kokemusasiantuntijoiden kanssa uskonnon- ja mielipiteenvapauteen liittyviä kysymyksiä. Psykiatrinen pakkohoito on yksi näiden ihmisoikeuksien haaste.

– Tilannehan on se, että ihminen joutuu mieleen vaikuttavien pakkotoimien kuten pakkolääkinnän kohteeksi, koska hänen tapansa hahmottaa maailma herättää toisissa ihmisissä huolta. Toisaalta uskonnon- ja mielipiteenvapaus turvaavat jokaisen ihmisen oikeutta omaan maailmantulkintaansa, Stenlund sanoo.

– Voidaan myös ajatella, että ihmistä yritetään psykiatrisessa hoidossa vapauttaa sellaisista uskomuksista, jotka eivät ole todella hänen omiaan, vaan sairauden vääristämiä epäaitoja uskomuksia. Laajentuessaan tällainen lähestymistapa voi kuitenkin mahdollistaa hurjankin vallankäytön.

Stenlund tutki psykoottisten ihmisten uskonnon- ja mielipiteenvapautta jo vuonna 2014 julkaistussa väitöskirjassaan, mutta tilausta on ollut aiheen yleistajuiselle ja suomenkieliselle käsittelylle. Siksi Stenlund tiivisti oleellisimmat löytönsä tietokirjaksi. Vapaa mieli -kirja sisältää myös mielenterveyden kokemusasiantuntijoiden kirjoituksia uskonnon- ja mielipiteenvapaudesta. Yhtenä teemana nousee esiin psykiatrian ja uskonnon hankala suhde.

– Moni miettii, uskaltaako omista henkisistä kokemuksistaan ja pohdinnoistaan kertoa avoimesti psykiatrisessa hoidossa ja tulkitseeko hoitohenkilökunta ne vain mielenterveydenhäiriön oireiksi, Stenlund kertoo.

– Myös se on monen kokemus, että uskonnosta keskustelemista rajoitetaan erilaisissa mielenterveysyksiköissä. Uskonto taitaa olla ainakin paikoitellen tulenarka aihe.

Stenlund muistuttaa, että myös psykiatriset potilaat etsivät elämänsä tarkoitusta ja mahdollisesti yhteyttä johonkin korkeampaan.

– On tärkeää, että heillä säilyy kyky ja into tähän etsintään.

Psykiatrisen hoidon kenttä on haastava eikä useinkaan ole selkeää, millaiset ratkaisut pohjimmiltaan turvaavat potilaiden uskonnon- ja mielipiteenvapautta.

– Tarvitaan avoimuutta erilaisille näkemyksille ja keskusteluyhteyttä erilaisten vastakkainasettelujen sijaan, Stenlund toivoo.

Otteita kirjasta:

Ehkä voisi pakkokäytänteitä verrata joutseniin, jotka otetaan kiinni ja laitetaan häkkiin, pitkäksi aikaa. Eivät ole enää vapaita kuin taivaan linnut!” (Uudempaa maailmaa toivoo Joni)

Hengelliset asiat ovat tärkeitä, eikä niitä saa missään tapauksessa ohittaa potilaan hoidossa.” (Murmeli)

Jos ottaa demokratian kirjaimellisesti, pääsee helposti hullun kirjoihin.” (frithiof)

Pelkään, että se, mikä on meille ”laajaa maailmankuvaa”, sitä että tulkitsen jonkun asian johtuvan edellisestä elämästä tai että maan päällä elää muitakin kuin ihmisolentoja, voi olla mielenterveyspalveluissa merkki skitsofreniasta tai jostakin muusta vakavasta.” (Erityislasten äiti)

Kun haluamme ymmärtää uskonnon- ja mielipiteenvapautta, on käännyttävä marginaalin puoleen. On kohdattava ihmisyyden koko kirjo, jotta voimme käsittää, mikä ihmisoikeuksissa on kaikkein keskeisintä.” (Mari Stenlund)

Tiedot kirjasta:

Stenlund, Mari (toim.) 2018. Vapaa mieli: Uskonnon- ja mielipiteenvapaus mielenterveyden järkkyessä. Asiantuntijaosuuskunta Mielekkään julkaisuja. Helsinki: BoD.

Kirjan tilaustiedot:

Kirja on saatavilla mm. Adlibris-verkkokirjakaupasta sekä suoraan BoDin kirjakaupasta: https://www.bod.fi/kirjakauppa/vapaa-mieli-mari-stenlund-toim-9789528005605

Maksuttomat arvostelukappaleet:

www.bod.fi/kirjailijat/kirjailijapalvelut/arvostelukappaleet.html

Kirjan toimittaja:

Mari Stenlund on sosiaalieetikko, teologian tohtori ja sosionomi(-diakoni) AMK, jonka erityisalaa ovat mielenterveyden, uskonnon ja ihmisoikeuksien välisiin suhteisiin liittyvät kysymykset. Hänen vuonna 2014 valmistunut väitöskirjansa ”Freedom of delusion: Interdisciplinary views concerning freedom of belief and opinion meet the individual with psychosis” palkittiin Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnolla. Stenlund on julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Viime vuosina hän on tehnyt tutkimusyhteistyötä mielenterveyden kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Yhteystiedot: anna.mari.stenlund@gmail.com, puh. 044 2841309

Kirjan julkaisija:

Asiantuntijaosuuskunta Mielekäs on mikkeliläinen osuuskunta, jossa kehitetään asiantuntijatyötä mielekkääseen ja mielenterveyttä edistävään suuntaan. Osuuskunnassa etsitään ja kehitetään asiantuntijatehtäviä, joissa voi toimia myös osa-aikaisesti oman elämäntilanteen mukaan. Osuuskunnassa arvostetaan mielenterveyden kokemusasiantuntijuutta akateemisen asiantuntemuksen rinnalla ja uskotaan siihen, että näiden kahden asiantuntemuksen yhdistäminen voi olla hedelmällistä ja auttaa kehittämään yhteiskunnan tarpeisiin vastaavia palveluja.

Ks. lisää: http://oskmielekas.blogspot.com/p/osuuskunta-mielekas.html

Kristillinen psykoterapia ja sielunhoitoterapia: artikkeli julkaistu!

Niin sanotut vaihtoehtoiset (psyko)terapiat ovat kiistanalainen aihe, mikä tekee niiden tutkimisesta haasteellista. Mutta nyt Diakonian tutkimus -aikakauskirjassa on julkaistu Mari Stenlundin artikkeli Kristillinen psykoterapia ja sielunhoitoterapia uskonnonvapauden ja mielenterveyttä koskevien oikeuksien näkökulmasta.

Artikkelin lähtökohtana on se tosiasia, että osa terapeuttia etsivistä ihmisistä toivoo saavansa apua (evankelikaalis-)kristillisistä lähtökohdista. Artikkelissa Stenlund pohtii yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa, mitä riskejä ja mahdollisuuksia kristilliseen psykoterapiaan ja sielunhoitoterapiaan liittyy sen kannalta, että asiakkaalla on oikeus sekä uskonnonvapauteen että mielenterveyteen. Diakonian tutkimus -aikakauskirjan numeron 2/2018 voi lukea täältä:

http://dts.fi/files/2019/01/Diakonian-tutkimus-2-2018.pdf

Uskonnon- ja mielipiteenvapauden sisäisen ulottuvuuden uudelleenmäärittelyä – kansainvälinen artikkeli julkaistu

Human Rights Review -lehti on julkaissut uskonnon- ja mielipiteenvapauden sisäisen ulottuvuuden uudelleenmäärittelyä käsittelevän artikkelin, jonka ovat kirjoittaneet teologian tohtorit Mari Stenlund ja Pamela Slotte.

Artikkelin otsikko on Forum Internum Revisited: Considering the Absolute Core of Freedom of Belief and Opinion in Terms of Negative Liberty, Authenticity, and Capability. Artikkelin englanninkielinen tiivistelmä on tässä:

Human rights theory generally conceptualizes freedom of thought, conscience, religion, and belief as well as freedom of opinion and expression, as offering absolute protection in what is called the forum internum. At a minimum, this is taken to mean the right to maintain thoughts in one’s own mind, whatever they may be and independently of how others may feel about them. However, if we adopt this stance, it seems to imply that there exists an absolute right to hold psychotic delusions. This article takes the position that this conclusion is ethically problematic from the perspective of psychiatric treatment and the rights of persons with psychosis. The article reflects on this particular challenge and sets forth an understanding of freedom in the forum internum that might apply to situations where for various reasons it is not, necessarily accurate to maintain that persons have an absolute right to their own thoughts. For the purpose of proposing such an understanding, the article engages with current debates within human rights theory and political philosophy and analyzes discussions about psychotic delusions and the way in which involuntary treatment is justified. Based on this analysis, this article in turn conceptualizes freedom in the forum internum as ‘negative liberty’, ‘authenticity’, and ‘capability’. This article suggests that when forum internum is redefined as encompassing a right to certain internal capabilities, the right remains meaningful for persons with psychotic delusions as well.

https://link.springer.com/article/10.1007/s12142-018-0512-8?wt_mc=Internal.Event.1.SEM.ArticleAuthorOnlineFirst

Paranoidisesta skitsofreniasta

Mielioikeudet.net julkaisee yhden verkoston jäsenen näkemyksen siitä, mistä paranoidisessa skitsofreniassa on kyse. Palaute: anna.mari.stenlund@gmail.com.

Paranoidisesta skitsofreniasta

Skitsofrenian paranoidisessa alaluokassa on olennaisesti kyse siitä, että perusterve ihminen alkaa oireilla aiheettoman psykiatrisen hoidon uhasta, sillä perusteella miten huonoksi hoito yleisesti tunnetaan. Usein tähän diagnoosiin liittyvä epäluuloisuus on jäsentymätöntä, mutta toisinaan se kohdistuu juuri sinne minne kuuluisikin, eli psykiatrian harjoittajiin – siitä huolimatta että he toisinaan nimenomaan kehottavat olemaan etsimättä syyllisiä sairastumiseen ja kieltävät ja sulkevat korvansa potilasta lähimpänä olevien huolelta ja tosiasialliselta ymmärrykseltä tapahtumista. Ymmärryksen kieltäminen on mennyt siihen pisteeseen, että psykiatrit ovat aikanaan väittäneet potilaiden äideillä olevan merkittävän roolin sairauden synnyssä. Todellisuudessa kyse on tietysti ollut siitä, että potilaiden äidit ovat nähneet, mistä on kyse ja tämä on ollut psykiatreista kieltäymystä herättävän kiusallista ja ovat sitä havaintoa peitelleet.

Paranoidinen skitsofrenia on niin suuri tragedia, että Jumalakin puuttuu siihen toisinaan. Jatka lukemista ”Paranoidisesta skitsofreniasta”

Uskonnon- ja mielipiteenvapautta käsittelevä työpaja 16.12.2017

Tarpeenmukainen hoito ry:n (TaHo ry) järjesti 16.12.2017 työpajan, jonka aiheena oli uskonnon- ja mielipiteenvapaus psykiatrisessa hoidossa. Alustamassa aiheesta olivat Mari Stenlund ja Antti-Pekka Känsälä.

TaHo ry:n tilaisuudessa alustivat Antti-Pekka Känsälä ja Mari Stenlund. Työpajaan osallistui kymmenkunta ihmistä.

Uskonnolliset menetelmät ja lähtökohdat suomalaisessa mielenterveystyössä

Diakonian tutkimus -aikakauskirjan numerossa 2/2017 on julkaistu Mari Stenlundin yhdessä mielenterveyden kokemusasiantuntijoiden konsulttiryhmän kanssa kirjoittama artikkeli, jonka otsikko on Uskonnolliset menetelmät ja lähtökohdat suomalaisessa mielenterveystyössä.

Jatka lukemista ”Uskonnolliset menetelmät ja lähtökohdat suomalaisessa mielenterveystyössä”

Ei pakkohoitoa, kiitos!

Mielioikeudet.net julkaisee verkoston jäsenen kirjoituksen, jossa ehdotetaan, että psykiatrisesta pakkohoidosta pitäisi voida kieltäytyä laatimalla asiaa koskeva hoitotahto.


Ei pakkohoitoa, kiitos!

Haluaisitko itse tehdä terveydenhuoltoon hoitotahdon, jossa ilmaiset, ettet halua itseäsi hoidettavan psykiatrisin menetelmin, koskaan, missään tilanteessa?

Miksi tällainen ajatus ei edes tule helposti mieleen? Puhutaanhan jopa pakkohoidosta, vakavasti häiriintyneiden yhteydessä.

Vireillä on lakimuutoksia, joilla helpotettaisiin aikuisten ihmisten saamista pakkohoitoon.

Psykiatrian uhri saattaa kuitenkin katsoa asiaa toiselta kantilta. Jatka lukemista ”Ei pakkohoitoa, kiitos!”

Mielenterveyspalvelujen käyttäjien ajatuksenvapautta käsittelevä artikkeli julkaistu

Journal of Medical Ethics -lehti on julkaissut Mari Stenlundin artikkelin Promoting the freedom of thought of mental health service users: Nussbaum’s capabilities approach meets values-based practice. 

Artikkelissa selvitetään, miten mielenterveyspalvelujen käyttäjien ajatuksenvapautta voitaisiin suojella ja edistää yhdistämällä Martha Nussbaumin valmiusteorian ideoita arvoperusteisen psykiatriseen hoitokäytäntöön. Artikkeli on englanninkielinen ja linkki siihen löytyy täältä. Jos haluat artikkelista ilmaiseksi käyttöösi pdf-version, pyydä sitä Marilta (mari.stenlund@helsinki.fi).

Sielunhoitoterapian asema terapian kentällä ja evankelis-luterilaisessa kirkossa

Mari Stenlundin kirjoitus Sielunhoitoterapian asema terapian kentällä ja  evankelis-luterilaisessa kirkossa on julkaistu Diakonian tutkimus -aikakauskirjan numerossa 1/2017. Kirjoitus on osa laajempaa artikkelia, jonka kirjoittamisprosessissa on ollut mukana mielenterveyden kokemusasiantuntijoita. Lehti on vapaasti luettavissa täältä (Marin kirjoitus alkaa sivulta 54).

Ajatuksenvapaus pakkolääkinnän ja psyykkisen sairauden puristuksessa

Jokaisella ihmisellä on absoluuttinen oikeus ajatuksenvapauteen. Vaikka psykiatristen sairauksien hoidossa käytetyillä psykoosilääkkeillä pyrittäisiin auttamaan potilasta, voi niillä olla myös tuhoisia seurauksia hänen aivotoiminnalleen. Ajatuksenvapauden turvaaminen edellyttää kunnollista lääketutkimusta ja tutkimustulosten soveltamista.

Lue Mari Stenlundin kirjoitus aiheesta areiopagi.fi-nettifoorumilta.