Robert Whitaker: Psykoosilääke kutistaa aivoja ja aiheuttaa vieroitusoireita

Tiedejournalisti Robert Whitaker haastaa lääkkeisiin perustuvan psykoosien nykyhoidon, jossa lääkkeiden vahingollisuutta ei oteta riittävän vakavasti. Pitäisikö potilaiden saada tukea psykoosilääkkeiden käytön lopettamiseen?

Kirjoittaja: Markus Herva – Editoija: Mari Stenlund

Kriittisyys psykoosilääkkeitä kohtaan ei ole uusi asia. ”Jokaisen kroonisen avohoidossa olevan skitsofreenikon, joka käyttää antipsykoottista lääkitystä, tulisi saa mahdollisuus kokeilla lääkkeettömyyttä”, sanoi Jonathan Cole vuonna 1977. Cole oli toiminut psykofarmakologisen osaston johtajana NIMH:issä (National Institute of Mental Health eli Yhdysvaltain kansallinen mielenterveysinstituutti).

Yhdysvalloissa oli pitkään vallalla dopamiinihypoteesina tunnettu käsitys, jonka mukaan skitsofrenian ja muidenkin psykoosien syynä oli dopamiinisynapsien yliaktiivisuus. McGillin yliopiston tutkijat tulivat vuonna 1980 siihen tulokseen, että itse asiassa psykoosilääkitys saattoi herkistää aivoja dopamiinille muun muassa siksi, että dopamiinireseptoreita tulee lisää lääkkeitten käytön myötä. Aivot sopeutuivat lääkitykseen ja sopeutumisen myötä syntyneet muutokset aiheuttivat relapsiherkkyyttä, jos potilas yritti lopettaa lääkityksen. Näin psykoosioireiden uusiutumiselle lopettamisvaiheessa löytyi biologinen syy. Dopamiinihypoteesin näkökulmasta tulos oli kiistanalainen, mutta myös hälyttävä. Lääketiede kun ei saa tehdä sairaaksi. Jatka lukemista ”Robert Whitaker: Psykoosilääke kutistaa aivoja ja aiheuttaa vieroitusoireita”

Aivot ja arvosidonnaisuus

Mielenterveydenhäiriöt ovat arvosidonnaisia asioita, vaikka niihin liittyisikin poikkeamia aivoissa. Varsinainen päätös siitä, mikä on tervettä ja mikä sairasta ja mikä on kuntoutumisessa oleellista, tehdään arvosidonnaisesti. Arvosidonnaisuus ei ole ongelma, mutta se on syytä tiedostaa.

Lue Mari Stenlundin kirjoitus sosiaalietiikka.fistä: http://blogs.helsinki.fi/socialethics/2016/03/14/aivot-ja-arvosidonnaisuus/

Psykiatriassa pärskähtelee ihmisyyden potentiaaleja

Turun Sanomat uutisoi 18. helmikuuta väkivallasta ja laiminlyönneistä vanhuspsykiatrian suljetulla G1-osastolla Turun kaupunginsairaalassa. Tapahtumat kertovat järkyttävällä tavalla ihmisyydestä – siitä, millaisia me olemme. Sen lisäksi, että kykenemme toisten huomioon ottamiseen ja haluamme tehdä maailmasta paremman paikan, meissä on potentiaalia myös välinpitämättömyyteen, järjettömyyteen ja väkivaltaisuuteen.
Lue Mari Stenlundin kirjoitus Bioetiikan instituutin sivuilta: http://www.bioetiikka.fi/?p=539